Lapset ja nuoret kaipaavat kipeästi aikuisten tukea ja läsnäoloa monissa omaa elämäänsä koskettavissa asioissa. Sen takia on tärkeää, että aikuinen on kiinnostunut myös nuoren somen käytöstä ja siitä, mitä asioita nuori siellä kohtaa.
Some nuorten käytössä
Sosiaalisen median alustoja on saatavilla nykyään lukuisia erilaisia. Sosiaalisessa mediassa ei pelkästään vietetä aikaa, vaan myös tutustutaan uusiin ihmisiin, lievitetään yksinäisyyttä, aloitetaan seurustelusuhteita, jaetaan kiinnostuksen kohteita, harrastetaan, ollaan osana yhteisöjä ja rakennetaan omaa identiteettiä.
Sosiaalisen median käyttöaika painottuu selkeästi iltaan. Palveluita käytetään ensisijaisesti kotona, mutta myös koulussa, kavereiden luona sekä harrastuksissa. Suosituimpia somealustoja ovat Whatsapp, Tiktok, Snapchat, Youtube, Instagram ja Discord. Pääpiirteet alustoissa ovat samat, mutta erityispiirteitä löytyy. Suosituimpien alustojen erityispiirteistä voit lukea lisää tästä linkistä (pdf-tiedosto avautuu uuteen ikkunaan).
Somen myönteisten puolien lisäksi siellä tapahtuu häirintää. Somehäirintä on toimintaa, jolla pyritään loukkaamaan, nöyryyttämään tai vaientamaan häirinnän kohde esimerkiksi kommenttien, kuvien tai videoiden avulla. Somehäirintää on esimerkiksi:
- somekiusaaminen, kuten haukkuminen, nimittely, itsetuhoisuuteen kannustaminen, ulossulkeminen ryhmistä, valheellisten tai yksityistietojen levittäminen,
- seksuaalinen ahdistelu ja seksuaaliväkivalta,
- vainoaminen ja jatkuvat yhteydenottoyritykset lopettamispyynnöistä/estoista huolimatta,
- homofobia, transfobia, rasismi, sekä muihin vähemmistöihin kohdistuva viha.
Somehäirinnällä voi olla yhtä vakavat seuraukset kuin kasvokkain tapahtuvalla häirinnällä. Erityisen haavoittuvaisessa asemassa somehäirinnänkin suhteen ovat vähemmistöt. Seksuaali-, sukupuoli- sekä etnisiin vähemmistöihin kuuluvilla nuorilla on korostunut riski joutua häirinnän tai kiusaamisen kohteeksi myös somessa.
Kenen vastuulla some on?
Somea on helppo perustella itselleen “ei kenenkään alueena”. Kenellä on oikeus tai velvollisuus puuttua siellä tapahtuvaan häirintään? Meillä jokaisella on velvollisuus osata kohdata nuori
ja puuttua nuoren kokemaan verkkohäirintään. Jokaisella meistä on velvollisuus olla se turvallinen aikuinen, jonka puoleen nuori tietää voivansa ja uskaltavansa kääntyä.
Some ei ole irrallinen osa nuorten maailmaa. Samat nuoret, jotka käyvät kuntasi nuorisotalolla, käyttävät myös somea. Somen kautta voi myös tavoittaa nuoria, ketkä eivät käy nuorisotaloilla tai käytä muita palveluja – ja heitä, joilla on riskinä jäädä palvelujen ulkopuolelle ja syrjäytyä. Siksi some on jokaisen meistä vastuulla ja jokaisella meistä on velvollisuus puuttua siellä tapahtuvaan häirintään.
Miksi nuori ei kerro somesta ja somehäirinnästä?
Nuoren kertomatta jättämisen takana voi olla useita syitä. Yleensä häpeä ja syyllisyys liittyvät siihen, ettei nuori ole pystynyt puolustamaan itseään. Lamaantuminen ja hämmentyminen ovat normaaleja reaktioita tilanteissa, joissa omia rajoja rikotaan.
Syitä nuoren kertomatta jättämiselle voivat olla esimerkiksi:
- Voimakas häpeän ja syyllisyyden tunne.
”En kertonut nudeista koska hävetti että mulle oltiin lähetelty”. - Pelko kertomisen seurauksista, kuten somen käyttörajoituksesta tai lastensuojeluilmoituksesta.
”Vanhempani kieltäisi minua sen jälkeen olemasta somessa.” - Pelko tai aiempi kokemus siitä, että nuorta ja kokemusta vähätellään:
“Jos aletaan sanomaan että no ne on vaan poikii/tyttöjä ja et se kuuluu niitten luonteeseen.” - Halu pärjätä yksin/ kokemus ettei halua olla vaivaksi tai kuormittaa vanhempia lisää.
- Pelko sitä, että tekijä kostaa tai tekee jotakin pahaa nuorelle tai hänen läheisilleen.
- Tiedon puute siitä, miten toimia.
”En tienny kenelle kertoo ku se ei ollu niinku koulukiusaamista”. - Häirinnän ja väkivallan normalisoituminen.
”En kokenu kertomista tarpeelliseks kun se ei mun mielestä ollu niin vakava juttu, vaikka vissii häirinnästä on kyse”. - Epäusko siihen, että kertominen auttaisi, pelko ettei nuorta ymmärretä tai uskota.
”En kertonut muille sen jälkeen kun äiti ei ymmärtänyt, eikä ollut muita joille kertoa”.
Mitä nuoret itse toivovat aikuisilta?
- Aikuiset ottaisivat somehäirinnän vakavasti eivätkä vähättelisi sitä.
- Aikuisten pitäisi ymmärtää paremmin somehäirintää ja osata antaa siitä tietoa.
- Aikuisten pitäisi reagoida ja puuttua kaikkeen somehäirintään.
- Aikuiset ottaisivat somen rohkeasti puheeksi ja kertoisivat, että osaavat auttaa.
Miten otan somen puheeksi?
- Ole kiinnostunut ja läsnä. Ylläpidä avointa keskusteluyhteyttä. Kysy nuoren digitaalisesta elämästä samalla tavalla kuin hänen muusta hyvinvoinnistaan, kuulumisistaan ja koulussa käynnistä. Voit käyttää apunasi esimerkiksi Sua varten somessa -materiaaleja.
- Tutkikaa yhdessä. Pyydä nuorta näyttämään esim. millaista sisältöä hänen For You -sivulla on Tiktokissa tai ketä hän seuraa Instagramissa.
- Etsi tietoa. Tutustu nuoren käyttämiin somealustoihin ja niiden yksityisyysasetuksiin. Selvitä, millaisia somehäirinnän tilanteita nuoret voivat kohdata ja miten niissä tulee toimia.
- Auta suojautumaan. Puhukaa somen pelisäännöistä. Kerro, millainen viestittely ja kommentointi ei ole ok. Neuvo nuorta kuvakaappausten ottamisessa, estämisessä, ilmiantamisessa ja yksityisyysasetuksissa.
- Reagoi ajankohtaisiin aiheisiin. “Törmäsin tämmöseen uutiseen, ootko sä huomannut…”. “Kuulin, että somessa on ollut tämmöstä, ootko sä nähnyt…”.
- Huomaa muutokset nuoressa. Jos nuori on aiemmin kuvannut ahkerasti tiktokkeja, mutta lopettaa/vähentää kuvailua yllättäen, pysähdy ja kysy nuorelta miksi.
- Sopikaa yhteiset toimintaohjeet häirintätilanteisiin. Kun toimintaohjeista ja säännöistä on sovittu yhdessä etukäteen, ne palaavat todennäköisemmin mieleen tositilanteissa. Muistuta nuorta säännöllisesti, että olet häntä varten, jos hän kohtaa jotain hämmentävää somessa.
- Kerro avoimesti ja rehellisesti siitä, miten reagoisit, jos nuori kertoisi häirinnästä sinulle. Näin voit vähentää nuoren pelkoa häirinnästä kertomisen seurauksista. Moni nuori esimerkiksi pelkää, että häneltä otetaan puhelin pois, jos hän kertoo somessa tapahtuneesta häirinnästä. Ammattilaisena kerro nuorelle etukäteen tilanteista, joissa sinulla olisi ilmoitusvelvollisuus.
- Nuoret eivät aina uskalla kertoa heidän mieltään painavista asioista ensin vanhemmilleen. Kerro muista turvallisista aikuisista ja ammattilaisista somessa ja somen ulkopuolella, keille nuori voi jutella, jos vanhemmalle kertominen jännittää.
Kuinka kohdata nuori, kuka tulee kertomaan somehäirinnästä?
- Kiitä. Pysähdy nuoren asian äärelle, kuuntele nuorta ja kiitä häntä rohkeudesta tulla kertomaan.
- Kannusta kertomaan. Kysy nuorelta tarkentavia kysymyksiä siitä, mitä on tapahtunut. Varo johdattelua ja älä laita sanoja nuoren suuhun. “Millaisia ne kuvat oli?” on avoimempi kysymys kuin “Oliko ne siis alastonkuvia?”. Ennakko-oletuksemme ja elämänhistoriamme vaikuttaa siihen, millaisia mielikuvia meillä syntyy tilanteista. Pyri tunnistamaan nämä.
- Ole empaattinen ja nuoren puolella. Häirintätilanteet eivät ole koskaan niitä kokevien vika tai syytä. Häirintää kokevilla valitettavan usein herää syyllisyyden ja häpeän tunteita, joita on tärkeä purkaa sanomalla esim. “Onpa tuo tyyppi toiminut väärin sinua kohtaan. Toi tilanne kuulostaa tosi kurjalta”.
- Tuomitse teko. Älä etsi syitä häirityksi tulleesta nuoresta tai siitä, miten hän on tilanteessa toiminut/ollut toimimatta. Älä tuomitse nuorta.
- Vahvista nuoren rajoja ja toimijuutta. Varmista, ettei häirintätilanne enää jatku. Kannusta nuorta estämään (“saat aina estää…”) ja kehu nuoren toimintaa tilanteessa (“hyvä, että tulit kertomaan…”).
- Pysy rauhallisena. Nuoren kokemus voi tuntua sinusta itsestäsi pahalta ja järkyttää, mutta älä kauhistele nuoren kertomaa. Ole nuoren tukena ja lohduta häntä. Muista purkaa omat tunteesi tilanteesta toisen aikuisen tai ammattilaisen kanssa.
- Kysy ja validoi nuoren tunteita. Häirinnän kokeminen voi herättää monenlaisia tunteita häpeästä suuttumukseen. Joskus mitään erityisiä tunteita ei herää. Kaikki reaktiot ovat ymmärrettäviä ja normaaleja tilanteessa.
- Anna oikeaa tietoa. Kerro nuorelle hänen oikeuksistaan somessa ja esim. jos teko on rikos.
- Huolehdi jatkosta. Käykää yhdessä läpi toimintaohjeita jatkoa varten, jos nuori kohtaa vastaavia tilanteita. Häirintätilanne voi myös palata nuoren mieleen myöhemmin, joten varmista, että nuori tietää sinun olevan hänen tukenaan myös jatkossa. Jos tilanne täyttää rikoksen tunnusmerkit, ota vastuu rikosilmoituksen tekemisestä.
Lisälukemista nuorten toiveista
Byleeva, Anastasia. 2022. ”Kerro että osaat auttaa”. 9-14-vuotiaiden ajatuksia verkkohäirintään puuttumisesta [avautuu uuteen välilehteen]. Tampereen ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö.
Mikä ratkaisuksi kiusaamiseen häirintään – 1500 nuorta vastasi.