Mikä ratkaisuksi kiusaamiseen ja häirintään – 1500 nuorta vastasi

Lasten kokema seksuaalinen ahdistelu yleistä Snapchatissa

35% eli yli kolmannes alle 16-vuotiaista vastaajista on kokenut seksuaalista häirintää sosiaalisessa mediassa. Yleisimmät alustat, joilla seksuaalista häirintää on koettu:

• Snapchat (88% jonkin alustan maininneista),
• Instagram (29%) ja
• Tiktok (10%).

Seksuaalisen ahdistelun kokemukset ovat yleisiä jo peruskouluikäisten keskuudessa.

• Yleisin koettu häirinnän muoto oli alastonkuvien vastaanottaminen ilman suostumusta (28% alle 16-vuotiaista vastaajista).
• Joka neljäs lapsi (26%) on saanut ahdistelevia viestejä.
• Joka neljäs lapsi (24%) on kokenut aikuisen seksuaalisen lähestymisyrityksen.
• Alle 16-vuotiaaseen (suojaikäraja) kohdistuva seksuaalinen toiminta täyttää yleensä lapseen kohdistuvan seksuaalirikoksen ja seksuaaliväkivallan tunnusmerkit. Kyselyssä käytettiin lasten ja nuorten tunnistamaa sanaparia “seksuaalinen häirintä” kuvaamaan alaikäisiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa ja seksuaalirikoksia.

Somekiusaamista tapahtuu erityisesti TikTokissa

40% nuorista on kokenut kiusaamista somessa.

• Kiusaaminen on ollut haukkumista, nimittelyä ja ikäviä kommentteja, erityisesti ulkonäköön/kehoon liittyen. Myös väkivallalla uhkailu ja itsetuhoisuuteen/itsemurhaan kannustaminen mainittiin monesti.
• Paljon kerrottiin myös rasismin, homo- ja transfobian ja muun syrjinnän kokemisesta.
• Yleisimmin mainittuina alustoina, joissa kiusaamista on koettu:
  • Tiktok (61% jonkin alustan maininneista) ja
  • Snapchat (41%).

Miten somehäirintä ja -kiusaaminen saadaan loppumaan?

Kysyimme “Mitä sinun mielestäsi pitäisi tapahtua, jotta häirintä ja kiusaaminen vähenisivät somessa/peleissä/netissä?”. Yli 800 nuorta halusi kertoa meille avoimella vastauksella, miten häirintä, seksuaalinen ahdistelu ja kiusaaminen vähenisivät.

Huomattava enemmistö nuorista (79% vastanneista) ajattelee, että somehäirinnälle on tehtävissä jotain.

Yhteisön ja somealustojen vastuu korostuu nuorten vastauksissa:

Nuorten vastauksissa korostui ajatus siitä, että jokaisella meistä on mahdollisuus ja vastuu vähentää häirintää ja kiusaamista

• Häirintä on yhteinen asia. 21% vastauksissa on mainittu verkon kaikkien käyttäjien olevan jollain tapaa vastuussa häirinnän vähentämisestä. Nuorten vastauksissa korostui ajatus siitä, että jokaisella meistä on mahdollisuus ja vastuu vähentää häirintää ja kiusaamista olemalla ystävällinen ja kunnioittava erilaisuutta ja moninaisuutta kohtaan, jättämällä ikävät kommentit sanomatta sekä toimimalla yhdessä kiusaamista vastaan puuttuen kiusaamiseen aina sitä nähdessään.

Nuoret kokevat nykyisen moderoinnin riittämättömäksi ja tehottomaksi: asiattomien, uhkaavien tai jopa laittomien sisältöjen ilmiannot eivät ole yleensä johda mihinkään.

• Somealustojen vastuu. 20% vastauksissa on mainittu sosiaalisen median alustojen vastuu ainakin kerran.  Nuoret kokevat nykyisen moderoinnin riittämättömäksi ja tehottomaksi: asiattomien, uhkaavien tai jopa laittomien sisältöjen ilmiannot eivät ole yleensä johda mihinkään. Nuoret haluavat verkko- ja somealustoilta lisää valvontaa ja moderointia, automaattisia kommenttisuodattimia, tiukempia bännejä (palvelun sääntöjä rikkoneen käyttäjän estämistä), tarkempaa ikärajojen valvontaa sekä sitä, ettei anonyymeja tilejä olisi mahdollista luoda.
• Aikuisia tarvitaan. Kuunteleville, tukeville, kasvattaville, häirintään puuttuville sekä häirinnästä ja kiusaamisesta opettaville aikuisille on tarvetta – niin kasvotusten kuin somessa. 18% vastauksissa mainitaan, että lapset ja nuoret toivovat aikuisten tukea ja opetusta liittyen häirinnän ilmiöihin.
  
• Tiedon lisääminen. Useampi kuin joka kymmenes (13%) kysymykseen vastannut nuori ajattelee, että somehäirintä ja -kiusaaminen vähentyisivät, jos nuoret saisivat lisää tietoa yhdenvertaisuudesta, someturvallisuudesta, digiturvataidoista sekä häirinnästä ja kiusaamisesta sekä niiden vaikutuksista.
• Häirintään on puututtava. 13% vastauksissa on mainittu, että häirintään pitäisi puuttua aina sen tapahtuessa.
  
• Nuoret uskovat, että muutos on mahdollinen. Vain 2 % vastaajista sanoo, että häirintää ei ole mahdollista lopettaa tai vähentää. Vain 0,4% nuorista ajatteli, että sosiaalisen median alustojen tai sovellusten poistaminen ratkaisee ongelman.

Nuoret toivovat somealustojen ryhtiliikettä sekä aikuisia digialustoille

Häirintä- ja kiusaamiskokemusten yleisyys sekä nuorten omat ratkaisut häirinnän estämiseksi korostavat aikuisten vastuuta niin nuorten elämässä kuin digitaalisten alustojen turvallisuuden takaamisessa. Ilman ilmiöitä ymmärtäviä, nuorten kokemuksista välittäviä ja somealustojen sääntelyyn ja turvallisuuteen panostavia aikuisia suomalaisten lasten ja nuorten kiusaamisen, häirinnän ja seksuaalirikosten kokemukset jatkuvat ja jäävät valtaosin piiloon.

Lapset ja nuoret: Sua varten somessa auttaa toimimaan kiusaamisen ja seksuaalisen ahdistelun tilanteissa

Digialustoilla toimivien aikuisten tarve korostui myös Sua varten -palvelun hyödyllisyyttä arvioitaessa. 99% nuorista kokee hyödylliseksi, että Sua varten somessa -työn kaltainen profiili (@suavarten_official) toimii sosiaalisen median alustoilla, ja kahdeksan kymmenestä nuoresta (82%) on sitä mieltä, että Sua varten somessa tekemä digitaalinen nuorisotyö on lisännyt turvallisuuden tunnetta somessa. Lisäksi yhdeksän kymmenestä nuoresta oli saanut lisää keinoja toimia kokiessaan kiusaamista tai seksuaalista häirintää, ja yhtä moni koki saaneensa keskusteluista digitaalisen nuorisotyöntekijän kanssa paljon tai melko paljon apua.

Lue pdf-kooste kyselyn tuloksista täällä. (Linkki avautuu uuteen ikkunaan.) 

“MP Sua varten” on vuosittainen asiakaskysely Sua varten somessa -sometilien seuraajille. Sua varten somessa on kahden järjestön (Loisto setlementti ry ja Nicehearts ry) mahdollistama digiväkivaltaa, seksuaalista häirintää ja kiusaamista vastaan toimiva digitaalinen nuorisotyön palvelu. Vuosittain Sua varten somessa -tiimin nuorisotyöntekijät käyvät 4000-5000 keskustelua seksuaalirikoksia, somehäirintää, kiusaamista ja muuta kaltoinkohtelua kokeneiden lasten ja nuorten kanssa. Palvelun päärahoittaja on Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus STEA.