Mitä on häirintä?
Häirintä on laaja käsite, jonka alle mahtuu paljon alakäsitteitä ja häirinnän muotoja. Sua varten somessa -toiminta keskittyy somessa tapahtuvaan häirintään. Verkossa tai somessa tapahtuva häirintä on toimintaa, jossa pyritään loukkaamaan, nöyryyttämään tai vaientamaan häirinnän kohde esimerkiksi kommenttien, kuvien tai videoiden avulla. Somessa tapahtuvaan häirintään tai verkkovihaan lukeutuu myös somekiusaaminen, ahdistelu, vainoaminen, homofobia, rasismi, naisviha sekä vähemmistöihin kohdistuvan vihan levittäminen, kommentointi ja materiaalin jakaminen. Viittaamme kaikkeen tällaiseen toimintaan häirintänä tai somehäirintänä.
Miten tunnistaa häirinnän?
Häirintää voi olla vaikea tunnistaa. Häirinnän kohteena olevassa se voi aiheuttaa esimerkiksi häpeän tai syyllisyyden tunteita ja tuntua pahalta, vaikka tapahtunutta tai omia tunteita voisi olla vaikea sanoittaa. Somessa tapahtuva häirintä voi olla utelua ja tietojen levittämistä, kiusaamista, seksuaaliväkivaltaa, vainoamista, ahdistelua tai vihapuhetta. Häirintä rikkoo toisen rajoja ja voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkit.
Ketkä kohtaa häirintää?
Häirintää joutuu kohtaamaan kaiken ikäiset ja kaikkia sukupuolia edustavat henkilöt. Iso osa somessa aikaa viettävistä nuorista on joko kohdannut itse häirintää tai nähnyt toiseen kohdistuvaa häirintää. Mitä suositumpi somealusta, sitä enemmän häirintää siellä kohdataan.
On tärkeää silti ymmärtää, että ilmiö on sukupuolittunut ja kohdistuu erityisesti tyttöihin ja vähemmistöryhmiin. Tutkimusten mukaan eniten häirintää kokevat jotakin vähemmistöä edustavat tytöt. Erona sukupuolten kohtaamassa häirinnässä on muun muassa se, että tyttöjen kokema häirintä kohdistuu usein henkilökohtaisuuksiin, kuten identiteettiin, ulkonäköön tai sukupuoleen.
Miksi siihen pitää puuttua?
Kasvava ja kehittyvä lapsi tai nuori on erityisen haavoittuvaisessa asemassa häirinnän negatiivisille vaikutuksille. Nuori käyttää sosiaalista mediaa identiteetin kehittämisen välineenä, jolla peilata itseään suhteessa muihin. Nuori määrittelee omia asenteitaan, arvojaan ja käsityksiään itsestään ja muista. Esimerkiksi nuoren käsitys omasta kehosta ja sen arvokkuudesta muodostuu siitä, mitä kehosta sanotaan ja kuinka siihen suhtaudutaan.
Somehäirinnän on todettu olevan yhtä haitallista kuin kasvokkain tapahtuvan häirinnän ja aiheuttavan samanlaisia seurauksia häirintää kokeneessa. Somessa tapahtuvaa häirintää on ”helppo” vähätellä ja sivuuttaa. Häirintäkokemuksen vähättely tekee sen aiheuttamista seurauksista kuitenkin entistä vahingollisempia. Somessa tapahtuvan häirinnän erityispiirteenä on lisäksi pelko tai ahdistus siitä, ettei materiaalia saa poistettua.
Häirinnän kokemus voi aiheuttaa esimerkiksi pelkoa, stressiä, ahdistusta ja unihäiriöitä. Häiriöstä johtuvat negatiiviset seuraukset sen sijaan voivat heijastua muuhun nuoren arkeen, kuten koulunkäyntiin, sosiaalisuuteen tai harrastamiseen ja heikentää nuoren itsetuntoa ja itseluottamusta. Mitä nuorempana häirintää joutuu kokemaan, sitä kehittymättömämmät ovat henkilön kyvyt suojata itseään häirinnältä ja toipua kokemuksesta. Häirintätilanteet saattavat olla traumaattisia, mikä voi aiheuttaa hankaluutta hahmottaa omia rajoja tai pitää niistä kiinni. Syyllisyys ja häpeä liittyvät usein siihen, ettei ole pystynyt puolustamaan itseään. Lamaantuminen ja hämmentyminen ovat normaaleja reaktioita tilanteissa, jossa omia rajoja rikotaan.
Somehäirinnän kohdentuminen erityisesti tyttöihin ja vähemmistöryhmiin ajaa heitä pois somesta ja verkosta rajaten heidän osallistumista esimerkiksi julkiseen keskusteluun, mielipiteiden ilmaisemiseen, erilaisten somessa tai verkossa opittavien taitojen oppimiseen ja yleisesti heidän oikeuteen olla olemassa ja näkyä.
Aikuiset, vanhemmat, koulut, ammattilaiset ja sosiaalisen median alustat toimivat esimerkkeinä siinä, millainen käytös somessa on hyväksyttävää ja miten somehäirintään suhtaudutaan. Yhdessä voimme luoda turvallisempaa somea.