Kiusaaminen

Lapsilla ja nuorilla on oikeus sellaiseen someen ja nettiin, jossa on turvallista viettää aikaa; olla vuorovaikutuksessa muiden nuorten kanssa, seurata itselle kiinnostavia ihmisiä ja tehdä sisältöä. Tämä oikeus ei valitettavasti toteudu. Puolet nuorista on kokenut somessa tapahtuvaa kiusaamista itse ja yli 80% on nähnyt sitä (MLL 2021).

Myös koulun pitäisi olla turvallinen paikka nuorille oppia ja kasvaa. Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan kuitenkin yli kolmasosa nuorista on kokenut kiusaamista lukuvuoden aikana.

Some- ja koulukiusaaminen ovat yhteenkietoutuneita

Usein koulukiusaaminen ei jää vain kouluun. Se voi seurata nuorta koulumatkalle, vapaa-ajalle, harrastuksiin ja ihan kotiin asti. Somessa ja koulussa tapahtuva kiusaaminen ovat toisiinsa kietoutuneita ilmiöitä. Noin joka neljäs nuori on törmännyt netissä kiusaamiseen, joka kohdistuu saman koulun oppilaaseen (MLL 2024).

Koulu- ja somekiusaaminen voivat olla esimerkiksi

luokkaryhmistä ja porukasta ulossulkemista
haukkumista, pilkkaamista ja nimittelyä kasvotusten, yksityisviesteissä ja esim. TikTokin kommenteissa
salakuvaamista koulussa ja välitunneilla, ja materiaalin levittämistä somessa
huhujen ja juorujen levittämistä niin somessa, ryhmäkeskusteluissa, kuin koulujen käytävillä ja luokissa
itsetuhoisuuteen kannustamista ja väkivallalla uhkailua, joka voi kehittyä jopa fyysiseksi väkivallaksi kouluympäristössä

Kiusaaminen voi olla rikos

Kiusaaminen voi olla myös rikos. Somekiusaamiseen liittyviä rikosnimikkeitä ovat esim. kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, laiton uhkaus, vainoaminen ja viestintärauhan rikkominen.

Esimerkkejä tilanteista, jotka voivat täyttää rikoksen tunnusmerkit ovat:

toisen kuvien levittäminen pilkkaamis- ja halvennustarkoituksessa,
väkivallalla uhkailu,
toisen osoitetietojen, puhelinnumeron tai muiden henkilötietojen levittäminen julkisesti,
jatkuva viesteillä tai puheluilla pommittaminen ja häiriköinti, sekä
ihmisryhmiin kohdistuva vihapuhe ja halveksunta.

Samat rikosnimikkeet ja esimerkit voivat päteä myös kouluympäristössä. Lisäksi koulukiusaaminen voi täyttää muita rikoksen tunnusmerkkejä, kuten pahoinpitelyn, vahingonteon ja näpistyksen tunnusmerkit, jos kiusaamiseen liittyy esimerkiksi fyysistä väkivaltaa, tavaroiden rikkomista tai varastamista.

Vaikka alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, heillä on silti vastuu korvata rikoksella aiheuttamansa vahinko. Alle 15-vuotiaiden tekemät rikokset käsitellään pääasiassa lastensuojelun avulla.

Sinun ei tarvitse tietää, täyttääkö jokin tilanne rikoksen tunnusmerkit. Voit aina konsultoida poliisia tai tehdä tutkintapyynnön. Monilla paikkakunnilla on moniammatillisia Ankkuri-tiimejä [avautuu uuteen välilehteen], jotka voivat tarjota tukea vaikeissa kiusaamistapauksissa. Suosittelemme niin some- kuin koulukiusaamistapauksissakin olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä viranomaisiin!

Tämä sinun on tärkeää tietää somekiusaamisesta:

Netissä kiusaaminen voi saada vakavampia piirteitä mm. anonyymiteetin mahdollistamana ja levitä laajalle yleisölle.
Some- ja nettikiusaaminen voi tapahtua missä ja milloin vain, ilman että kiusattu edes huomaa sitä. Toisaalta somekiusaaminen voi seurata kaikkialle, eikä siltä pääse pakoon.
Kiusaamisella voi olla vakavia seurauksia riippumatta, missä ympäristössä se tapahtuu. Kiusaaminen voi vaikuttaa muun muassa mielenterveyteen ja johtaa jopa itsetuhoisuuteen, itsemurha-ajatuksiin, masennukseen ja ahdistukseen. Kiusaaminen voi vaikuttaa myös fyysiseen terveyteen sekä näkyä psykosomaattisina oireina, alhaisena itsetuntona, ihmissuhdevaikeuksina ja sosiaalisten tilanteiden pelkona. Kiusatuksi joutuminen voidaan kokea traumaattisena ja vaikutukset voivat olla laaja-alaisia ja pitkäaikaisia ja vaikuttaa vielä aikuisuudessakin.
On aikuisten velvollisuus puuttua kiusaamiseen aina! Esimerkiksi Opetushallituksen (2020) linjauksen [avautuu uuteen välilehteen] mukaan opettajien tulee puuttua myös verkossa tapahtuvaan kiusaamiseen silloin, kun se tapahtuu kouluajalla, kouluun liittyvässä toiminnassa ja kun osallisena on koulun oppilaita.

Mitä minä voin aikuisena tehdä?

Vinkkejä vanhemmille:

Ole kiinnostunut ja läsnä. Ylläpidä avointa keskusteluyhteyttä. Kysy nuoren digitaalisesta elämästä samalla tavalla kuin hänen muusta hyvinvoinnistaan, kuulumisistaan ja koulussa käynnistä. Suurin osa nuorista pitäisi tärkeänä, että heidän vanhempansa olisivat kiinnostuneita siitä, miten nuori viettää aikaa netissä ja somessa. Voit käyttää apuna esimerkiksi meidän puheeksiottokortteja.
Selvitä itse, miten nuoren käyttämät somealustat toimivat. ”Diginatiivius” on myytti ja myös nuoret kaipaavat ohjausta ja tukea somenkäytössä.
Auta nuortasi suojautumaan somessa. Puhukaa somen pelisäännöistä, millainen kielenkäyttö on ok ja millainen ei. Neuvo nuortasi kuvakaappausten ottamisessa, estämisessä, ilmiantamisessa ja yksityisyysasetuksissa. Jos et osaa neuvoa, opetelkaa näitä asioita nuoren kanssa yhdessä!
Jos nuori tulee kertomaan kiusaamisesta, ota asia vakavasti. Nuoret kertovat, että turvalliselle, luotettavalla aikuiselle, joka ei vähättele vaan ottaa kokemuksen tosissaan, on helpompi puhua koetusta häirinnästä ja kiusaamisesta.
Nuorta voi pelottaa kiusaamisesta kertomisen seuraukset. Moni pelkää esimerkiksi sitä, että häneltä kielletään somen käyttö, jos hän kertoo kohdanneensa siellä kiusaamista tai häirintää. Jos nuorta kiusataan koulussa, häntä ei yleensä kielletä menemästä kouluun. Samalla tavalla nuorelta ei tule kieltää somea vain sen vuoksi, että häntä kiusataan siellä. Monen nuoren mielestä tällainen rajoittaminen vähentää luottamusta aikuisiin ja se voi tuntua rangaistukselta, vaikka rajoittamisen taustalla oleva tarkoitus olisi aikuisen mielestä hyvä.
Muista, että kiusaaminen ei ole koskaan kiusatun vika. Kiusaamisessa on kyse vallan ja suosion tavoittelemisesta väärin keinoin ja kuka tahansa voi joutua kiusaamisen kohteeksi. Kiusatuksi joutunut voi kuitenkin ajatella, että syy kiusaamiseen on hänessä itsessään ja hänen ominaisuuksissaan, jolloin kannustaminen, kehuminen ja itsetunnon tukeminen on tärkeää.
Huolehdi myös omasta jaksamisestasi! Kiusaaminen koskettaa yleensä koko perhettä. Puhu esim. läheisillesi, ystävillesi tai muille vanhemmille. Hae tarvittaessa tukea esim. terveydenhuollosta. MLL [avautuu uuteen välilehteen] ja Valopilkku [avautuu uuteen välilehteen] järjestää myös kiusaamista kokeneiden nuorten vanhemmille vertaistukiryhmiä.

Vinkkejä nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille:

Ota (some)kiusaaminen vakavasti. Jopa 60% nuorista itse ajattelee, että kiusaaminen somessa ja kasvokkain on yhtä vakavaa. Lähes kaikkien nuorten mielestä on tärkeää, että aikuiset suhtautuvat vakavasti nettikiusaamiseen. (MLL 2021.)
Puhukaa kiusaamisesta: mitä se on, miksi kiusaamista tapahtuu ja mitä seurauksia sillä voi olla. Tieto kiusaamisesta ja sen syistä, erityisesti siitä, ettei se ole kiusatun syytä, voi helpottaa kiusaamisesta johtuvia oireita, kuten masennusta ja itsetunnon heikkenemistä sekä turhaa häpeää ja syyllisyyttä. Tieto kiusaamisen seurauksista voi myös lisätä empatiaa. Se voi johtaa siihen, ettei nuori itse kiusaa muita sekä siihen, että nuori alkaa myös itse puuttua aktiivisesti näkemäänsä kiusaamiseen.
Nuoret itse toivovat, että aikuiset ja ammattilaiset puhuisivat nettikiusaamisesta enemmän. Nuorten omia ehdotuksia ovat mm. yhteiset keskustelut oppitunneilla, yhteisissä tapahtumissa ja aamunavauksissa opettajan, kuraattorein tai tukioppilaiden johdolla, nettipoliisin vierailut, vertaisten ja kiusatuksi joutuneiden kokemuksista sekä nettikiusaamisen seurauksista kertominen. (MLL 2021.)
Kiusaaminen ei valitettavasti aina lopu ensimmäiseen puuttumiseen. Esim. somessa kiusaavat henkilöt voivat kohdistetusti palata kiusaamaan nuorta eri tileillä, jolloin kiusaaminen voi jatkua estoista huolimatta. Pyri seuraamaan tilannetta ja kysymään nuorelta, onko kiusaaminen vielä jatkunut.
Vaikka kiusaamisteot olisivat päättyneet, kiusaamisen aiheuttamat vaikutukset eivät ole välttämättä päättyneet. Kiusaamisen seuraukset voivat olla pitkäaikaisia ja vakavia, jonka takia jälkihoidon tarjoaminen esim. keskustelutukena on tärkeää. Mieti, miten sinä tai teidän organisaationne voi tukea kiusatuksi joutuneita ja kerro toimintamalleista myös nuorille. Tutustu muiden toimijoiden tarjoamiin tukipalveluihin, kuten MLL:n Selviytyjät-ryhmiin [avautuu uuteen välilehteen].
Sinun ei tarvitse tietää ja osata kaikkea! Muista tarvittaessa pyytää myös apua ja tukea tilanteiden käsittelyyn. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että teet paljon hyvää jo sillä, että kuuntelet ja kohtaat nuoren, joka kertoo somekiusaamisesta. Kun uskot nuoren kokemuksia ja kohtaat hänet empaattisesti, annat nuorelle nähdyksi ja välitetyksi tulemisen kokemuksen.

Kirjallisuutta

Hamarus, Päivi. 2012. Haukku haavan tekee. Puututaan yhdessä kiusaamiseen. Jyväskylä: PS-kustannus.

Hamarus, Päivi, Holmberg-Kalenius, Tina & Salmi, Saija . 2015. Opas kiusaamisen jälkihoitoon. Jyväskylä: PS-kustannus.

Muita lähteitä

Byleeva, Anastasia. 2022. ”Kerro että osaat auttaa”. 9-14-vuotiaiden ajatuksia verkkohäirintään puuttumisesta [avautuu uuteen välilehteen]. Tampereen ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL). 2021. Nuoret ja nettikiusaaminen – 12-17-vuotiaiden näkemyksiä netissä tapahtuvasta kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta. Kyselyraportti. [avautuu uuteen välilehteen]

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL). 2024. Nuorten mediankäytön kysely 2024. [avautuu uuteen välilehteen.]